Hauskinta on vastuu

Parasta on yhdessä tekeminen ja vastuu, kertoo Mäntsälän Riihenmäen koulun yrittäjyysluokkalainen. Monikohan yläkoululainen sanoo koulunkäynnistä samaa?

Hyvä seminaari järjestetään seuraavasti: mietitään mitä seminaarissa voisi tehdä ja mihin aika riittää, rakennetaan pohja ja kutsutaan puhujat. Sen jälkeen hoidetaan käytännön järjestelyt.

”Siellä oppi tekemään itse asioita.”

Yksinkertaista, eikö? Ohjeet antoi Mäntsälän Riihenmäen koulun yhdeksäsluokkalainen, 16-vuotias Annamaria Karikuusi, jonka luokka järjesti yrittäjyyskasvatusseminaarin koulullaan viime keskiviikkona.

– Mä olen ottanut tosi paljon vastuuta tästä ja hoidin alkusuunnittelun, luokka oli sitten mukana toteuttamassa itse tapahtumaa. Vähän apua saatiin muiltakin tahoilta, esimerkiksi opettajalta saatiin ihmisten nimiä ja kontakteja, Annamaria kertoo.

matsala_paneeliYrittäjyyskasvatusseminaarin paneelikeskusteluun osallistuivat Riihenmäen koulun 9F-yrittäjyysluokan Samu Mustonen ja rehtori Saija Hellström, Mäntsälän kunnan opetuspäällikkö Janne Mäkinen, OPH:n opetussuunnitelmatyön päällikkö Irmeli Halinen, Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Harri Kari ja Riihenmäen koulun opettaja Leena Rättyä.

Tapahtumien järjestäminen on osa yrittäjyysluokkalaisten normaalia koulunkäyntiä. Riihemäen koulussa on ollut yrittäjyysluokkia jo vuodesta 2008 asti, joten nyt oli hyvä aika kertoa muillekin, miten se on vaikuttanut koulun ja oppilaiden toimintaan.

– Parasta ysiluokalla on ollut tämä seminaarin järjestäminen. Saa tehdä kaikkea mitä haluaa: saa toteuttaa itseään ja pääsee toimimaan yhdessä. Me saadaan aloittaa projektit ihan nollasta ja lähteä siitä rakentamaan oman mielemme mukaan, Annamaria jatkaa.

Kohti kokonaisvaltaista oppimista

Opettaja Leena Rättyän mukaan tavoitteena oli seminaari, joka tuo oppilaan äänen esille.

Nuoret ovatkin päivän aikana esimerkillisesti esillä ja äänessä. Yläkoululaiset paitsi juontavat, esiintyvät, haastattelevat ja osallistuvat paneelikeskusteluun, myös hoitavat tekniikan ja väliaikojen kahvitukset.

Omissa puheenvuoroissaan yrittäjyysluokkalaiset kertovat, mitä ovat luokillaan 7F, 8F ja 9F tehneet: mainosten tekoa yrityksille, messuja, jolumarkkinoita, Pop Up -ravintola, match show, NY-yrityksiä, NY-leirien järjestämistä, yhteistyötä muiden koulujen kanssa, projekteja kummiyrittäjä Roger Bäkroosin kanssa.

Oppilaiden rohkeus ja esiintymistaidot yllättävät positiivisesti. Näillä yläkoululaisilla näyttää homma olevan hanskassa.

“Nyt uskaltaa lähteä tekemään, sanoa mielipiteensä ja osaa myös kuunnella muita. Olen paljon valmiimpi työelämään yrittäjyysluokan ansiosta.”

Miten tällaisia nuoria saadaan aikaan?

Riihenmäen koululla ei entisen koulun opettajan, nykyisen Mäntsälän lukon rehtorin Tuula Ilvosen mukaan ollut muutama vuosi sitten vielä paljon muuta kuin kysymyksiä.

– Huomasimme, että opetustapa ei sopinut kaikille. Havaittiin motivaatio-ongelmia. Kun meillä oli liikuntapäiviä tai muuta ei-normaaleja oppitunteja, oppilaista tuli aivan uusia asioita esille ja he olivat innokkaita ja motivoituneita. Siltä pohjalta lähdimme miettimään, miten voitaisiin tarjota kokonaisvaltaisempaa opiskelua ja tuoda erilaiset taidot arjessa esiin.

Ajatus yrittäjyysluokasta lähti hitaasti etenemään. Tärkeitä periaatteita oli yrittäjämäisyys, toimintapainotteisuus ja yhteistoiminta: lähdetään ulos luokasta ja koulusta.

– Yrittäjyysluokan alkuvaival oli vähän kuin yrityksen perustaminen. Sinulla on tarve ja idea, ja sitten et oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Ei se ollut mitään uutta ja ihmeellistä: lähdimme hakemaan malleja ja sitten kehitimme niitä edelleen. Se oli parastamista: ensin varastettiin, sitten parannettiin.

Yrittäjyysluokka valmistaa työelämään

Annamaria Karikuusi ja Pyry Juurinen ovat nyt ysiluokkalaisia. He ovat olleet yrittäjyysluokalla seiskalta asti.

– Tärkeintä, mitä olen oppinut on ryhmätyötaidot. Niitä tarvitsee jokaisessa projektissa. On tärkeää, että pystyy toimimaan ihmisten kanssa. Sen lisäksi luovuus on varmaan myös taito, jota tulen tarvitsemaan tulevaisuudessa, Pyry kertoo.

“Odotan työelämää jo innolla!”

Annamaria on samaa mieltä, ja lisää listaan oma-aloitteisuuden.

­– Täällä oppii ottamaan vastuuta hyvin ja hoitamaan asiat loppuun, siitä on varmasti hyötyä työelämässä.

Vaikeinta yrittäjyysluokalla eri projekteissa on kummankin mielestä ollut aikatauluttaminen, jotta kaiken saa hoidettua ajallaan.

– Yleensä tulee se viime hetken paniikki, joka kuuluu asiaan. Kaikilta alkaa tulla vähän sellaista purinaa ja napinaa et ei tää nyt onnistu, mutta ei saa luovuttaa siinä kohdassa  – eteenpäin vaan! Annamaria sanoo.

9FjaMari_webAnnamaria Karikuusi ja Pyry Juurinen luokanvalvojansa Mari Mäkitalo-Ahon kanssa.

Innostunut oppilas motivoi myös opettajaa

Annamarian ja Pyryn luokan 9F:n luokanvalvoja Mari Mäkitalo-Aho tunnustaa, että lähti kolme vuotta sitten hieman vastentahtoisesti vetämään yrittäjyysluokkaa.

– Olin sivusta jo katsonut, mitä yrittäjyyskasvatus meidän koululla on ja osasin vähän aavistaa, mihin ryhdyn. Ajattelin, että siinä on hirveä työmäärä, niin kuin se olikin. Mutta ei kaduta yhtään! Tähän tulee itse asiassa nälkä, tahdon tehdä vain lisää. Sanoinkin jo, että tahdon ensi syksynä taas uuden yrittäjyysluokan, Mari sanoo.

“Yrittäjyysluokalla ihmiset ovat paljon sosiaalisempia kuin muut.”

Marin mukaan yrittäjyysluokka opettaa myös opettajaa.

– Olen oppinut ihan hirveästi: heittäytymistä, kontaktien hakua, yrittäjien kanssa yhteistyötä, sitä etten osaa ja sen, että joka kerta pitää aloittaa alusta. Olen myös oppinut mainostamista ihan uudella tavalla.

Millainen opettajan mielestä koulun pitää olla, että nuoret oppivat työelämässä tarvittavia taitoja?

– Koulun pitää olla avoin muulle ympäristölle ja koulun ulkopuolelle. Koulun pitää luoda sellaiset edellytykset, että oppilaat uskovat itseensä ja uskaltavat tehdä asioita ja löytää sen oman tiensä. Koulun tulee rohkaista nuoria persoonina löytämään omat vahvuutensa.

Miten tämä sitten tapahtuu?

– Sitä kautta, kun he tekevät näitä projekteja ja tehtäviä. He löytävät itsestään puolia, joiden avulla he pääsevät tehtävässä eteenpäin, ja sitä kautta he vahvistavat koko ajan sitä heidän omaa minäkuvaa.

Artikkelissa olevat lainaukset ovat Riihenmäen koulun yrittäjyysluokkalaisten kommentteja.

YES-aluetoimija: yrittäjyyskasvatus etenee Uudellamaalla

Riihenmäen koulun semiaariin osallistui myös YES Uusimaan aluepäällikkö Mirja Ahvenainen, jonka mukaan yrittäjyyskasvatus etenee Uudellamaalla vähitellen, alueellisten ominaispiirteiden mukaan.

– Riihenmäen koulu oli pitkään Mäntsälässä ainoa koulu, jossa oli yrittäjyyskasvatusta, mutta nyt myös esimerkiksi Saaren alakoululla on käytössä NY-ohjelmia ja he ovat myös osallistuneet Riihenmäen koulun vetämään NY 6h -leiriin. Myös päättäpuoli on heräämässä eri kunnissa. Pari vuotta sitten YES Uusimaa käynnisti hankkeen, jossa perustettiin 10 kuntaan yrittäjyyskasvatuksen työryhmä. Näistä kahdeksan toimii edelleen ja vie nyt kunnassa yrittäjyyskasvatusta eteenpäin, Mirja kertoo.

Kommentit

kommenttia

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php